← Takaisin blogilistaukseen

100 päivää ilman herkkuja – Pian onnistumistarina

Pia Suorela, 45, aloitti 2014 syyskuussa Kirsin pienryhmävalmennuksessa. Rapakuntokoulun mainoksen bongasi itseasiassa Pian ystävä Floridasta, joka vinkkasi ryhmästä ystävälleen – nimi oli vaikuttanut helposti lähestyttävältä, eikä liian pelottavalta. Piaan myös vetosi se, että kyseessä oli ryhmävalmennus, hän tiesi sen vaikuttavan häneen aina paremmin kuin yksin treenaaminen.
Rapakuntokoulu sai Pian liikkeelle. Tahti oli sopivan maltillinen, ja hänelle itselleen suunniteltu treeniohjelma oli helposti nuoudatettavissa. Liikkeelle läheminen sujui yllättävän helposti. Ryhmän tuki ja kannustus sitoutti mukaan.
Kolmen kuukauden kunnonkohotus motivoi ja kannusti nostamaan rimaa ylemmäs, ja Pia päättikin liittyä mukaan painonpudotuskouluun. Painonpudotusryhmässä pääpaino oli enemmän ruokavaliossa, liikuntaa kuitenkaan unohtamatta. Pian mielestä oli hyvä, että hän osallistui niihin siinä järjestyksessä; ensin liikkeelle ja sitten tarkempi syyni ruokavalioon! Toisinpäinkin voisi toimia ihan yhtä hyvin, hänelle tämä oli selvästi parempi ratkaisu.
Kuudessa kuukaudessa naisen paino on tippunut 12 kiloa, ja kunto noussut huomattavasti; Pia aloitti kävelyllä, ja nyt hän juoksee lenkkinsä helposti. Herkut ovat jääneet kokonaan pois – ei ole edes tehnyt mieli! Puolessa vuodessa jo puolet itselleen asettamista tavoitteesta on saavutettu, ja luottamus omiin kykyihin ja taitoihin on vahva. Välillä tulee myös takapakkeja, mutta niitä kuuluu tullakin ja nainen osaa olla nykyään armollisempi itselleen. Pia jaksaa kotona ja töissä paremmin kuin ennen.
Pian kommentit valmentajasta: ”Kirsi ei vouhota turhia, vaan hänellä on maanläheiset valmennusotteet. Hän antoi simppelit, helpot ohjeet joita pystyi toteuttamaan missä tahansa ja milloin tahansa! Jos vähänkin mietit, tulisinko noihin ryhmiin, kannustan kaikkia tulemaan; sohvaperunastakin voi tulla himoliikkuja! Ei kaikista tietysti tarvitse tulla huippu-urheilijoita, tavoitteet voi olla eri ihmisillä erilaisia. Kannattaa ainakin kokeilla! Olen suositellut ryhmiä ystävillenikin, pitää vain uskaltaa lähteä! Yksi mistä olen erityisen ylpeä, on se, että olen aina tarvinnut jonkun kaverin lähtemään urheilemaan – nykyään menen mielelläni yksinkin.”

Valmentajan kommentit Piasta: ”Pia otti heti alkuun mahtavan osallistuvan ja ryhmää kannustavan asenteen valmennusryhmässä. Pienten onnistumisten iloitseminen ja itsensä ylittäminen toi motivaatiota koko porukalle, ja muiden ryhmäläisten tsemppaaminen onkin Pialle luontevaa! Valmentajana olen saanut iloita myös hauskoista viikkohaasteista, joita Pia on kehittänyt itse itselleen, esimerkkinä: tällä viikolla kävelylenkeillä juoksen kaikki ylämäet!”

Tulevista pienryhmävalmennuksista ja niiden aloitusajankohdista voit lukea lisää täältä.